Etsi:
Etsi:
Tuote nro.
Tuotenimike
Tuoteryhmä
 
Jälleenmyyjä:
 

ROCA Finland Oy
Fiskarsinkatu 7
SF-20750 Turku

Puh: 020 743 8930
e-mail: info@roca.fi

VAT no: 1448180-2

8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%)

Korroosio - lyhyt selvitys

Mitä on korroosio?

Teräs ruostuu, kupari saa homeisen pinnan ja muut epäjalot metallit hapertuvat vastaavalla tavalla. Me kutsumme näitä tapahtumia korroosioksi. Metalli syöpyy kun se reagoi kemiallisesti ympäristönsä kanssa. Lähes kaikki tavalliset korroosiot ovat sähkökemiallisia tapahtumia. Korroosio tapahtuu ns. galvaanisissa soluissa ja se toimii lähes kuten taskulampun paristo. Lampun paristolla on hiili sisus (katodinen tai negatiivinen napa) ja sinkki kuori (anodinen tai positiivinen napa). Näiden välinen tila on täytetty tahnalla. (elektrolyytti). Kun piiri on kytketty (valo on päällä) elektronit virtaavat anodista (kuori) katodiin (hiilisisus) elektrolyytin lävitse. Elektronit palautuvat sinkkikuoreen hehkuvan polttimon kautta. Galvaaninen prosessi (korroosio) syövyttää kuorta ja se voi lopulta alkaa vuotaa.



Katodi on jalo, anodi epäjalo.
Galvaaniset solut muodostuvat, kun esimerkiksi kaksi eri metallia joutuu kosketuksiin elektrolyytin(kuten vesi9 kanssa. Tämän kaltaista korroosiota kutsutaan galvaaniseksi.
Galvaaniset solut voivat olla erittäin pieniä ja ne voivat muodostua jo yhdestä metallista - tämä johtuu osittain käytettyjen metallien sekoittumisesta, osittain oksidi ja kuona jäämistä. Kun jokin mikroskooppinen tekijä ei ole yhtä jalo kuin toinen, saattaa seurauksena olla korroosio. Galvaanisessa solussa jaloin metalli on aina katodinen ja epäjaloin on aina anodinen.

Kosteus ja happi
Kosteutta ja happea tarvitaan teräksen ruostumiseen. Molempia aineosia on tavallisessa ilmassa.
Kun ilman suhteelline kosteusprosentti ylitää n. 60% muodostuu metallin pinnalle ohut kostea kalvo, joka toimii eräänlaisena elektrolyyttinä.
Jos teräspinnalla on suolaa, pölyä tms. ruoste voi ilmaantua jo alhaisemmallakin kosteuspitoisuudella, koska lika sitoo kosteutta. Suomessa ulkoilma on riittävän kosteaa ruosteen muodostukselle.
Sisätiloissa ilma on lämmitetty ja pääsääntöisesti liian kuvaa ruosteen muodostumiselle. Kun lämpötila äkillisesti laskee, on korroosion riski välittömästi käsillä myös sisätiloissa.



Teräksen ruostuminen
Kun kosteus kerääntyy teräksen pinnalle muodostuu lukuisia galvaanisia soluja tai ”taskulampun paristoja”.
Elektronien virta kulkee jalommista teräksen ainesosista (katodit) vähemmän jaloihin (anodit), kosteuden välityksellä (elektrolyytti) elektronit jälleen palaavat jalompiin osiin. Ruostetta muodostuu paikkoihin, joissa elektronit poistuvat anodista.
Lopulta koko pinta on ruosteen peitossa ja se leviää myös syvemmälle teräkseen. Ruoste jatkaa leviämistään niin kauan kuin happea ja kosteutta riittää.

Ruuvi voi muuttua katodiksi tai anodiksi
Kun teräsruuvia käytetään kuparilevyn kiinnittämiseen, ruuvista tulee anodi, koska kupari on näistä jalompi metalli.



TERÄSRUUVI
SÄHKÖVIRTA
KOSTEUS
KUPARI

Se ruostuu nopeasti johtuen huomattavasta erosta metallin jaloudessa.
Kun samaa ruuvia käytetään vähemmän jalon metallilevyn kiinnittämiseen, kuten alumiinin, ruuvista tulee katodi ja se ei ruostu. Alumiinistä tulee kuiutenkin anodi ja se alkaa syöpyä.



TERÄSRUUVI
SÄHKÖVIRTA
KOSTEUS
ALUMIINI

Tekijät jotka määrittävät korroosion nopeuden
Jotta olisi helpompi arvioida metallien völisiä suhteita, niiden sähkökemialliset potentiaalin on valmiiksi määritetty sähköisillä mittausmenetelmillä. potenttiaalin käsite määrittää sen, kuinka jalo/epäjalo metalli todella on.
Korroosion nopeus riippuu erosta metallien tai metallihiukkasten jalouden välillä, elektrolyytin sähkönjohtamiskyvystä, hapen saatavuudesta sekä katodi- ja anodipintojen koosta.

Potentiaalien erot
Mitä suuren on ero metallien potentiaaleissa sitä nopeampi on anodin korroosio. Ilman erityisiä ennakkotoimia ainoastaan metallit, joilla on sama tai lähes sama potentiaali, tulisi asettaa samaan, kosteaan, ympäristöön.

Elektrolyytin sähkönjohtokyky


KOSTEUS, JOLLA HEIKKO SÄHKÖNJOHTOKYKY
SININEN = ANODI
ORANSSI = KATODI

Jos elektrolyytin sähkönjohtavuus on heikko (raikas vesi), koroosio korostuu katodi- ja anodipintojen kontaktipisteeseen. Mikäli sähkönjohtavuus on hyvä (suolavesi), korroosion levinneisyys on huomattavasti laajempi.



KOSTEUS, JOLLA HYVÄ SÄHKÖNJOHTOKYKY
SININEN = ANODI
ORANSSI = KATODI

Olkoilmassa korroosion nopeuteen vaikutttaa ilmansaasteet. Korkeasti saastunut teollinen- ja kauounki-ilmasto on agressiivisinta. Toisena tulee suolainen meri-ilma. Puhtaassa maalaisilmastossa metallit kestävät selkeästi paremmin.

Hapen vaikutus
Mikäli happea ei päästetä metallin pinnalle, se ei ruostu. Mitä enemmän happea, sitä nopeanpaa on ruostuminen. Suljetussa lämmitysjärjestelmässä happi kuluu loppuun ja ruosteen muodostus pysähtyy.

Anodi- ja katodipintojen koko
Suurempi katodipinta on yhteydessä suurempaan määrään happea ja mitä pienempi anodipinta on suhteessa katodiin, sitä merkittävämpi on korroosion vaikutus. Pienen anodipinnan ja suuren katodipinnan yhdistelmä merkitsee kasvavaa riskiä korroosiosta.



SUURI KORROOSION RISKI
SININEN = ANODI
ORANSSI = KATODI



PIENI KORROOSION RISKI
SININEN = ANODI
ORANSSI = KATODI
 
Product news from ROCA
Copyright © 2008-2020 ROCA Industry AB